sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Kipitätkö kipeänä kentällä?

Flunssakausi on pahimmillaan. Erotuomaritkin ovat yli-inhimillisyydestään huolimatta alttiita näiden ilkeiden virusten hyökkäyksille.

Allekirjoittanut oli eilen puolikuntoisena ottelussa Classic - Trackers, ja sen seurauksena tämän päivän peliin jouduttiin kaivamaan miehiä "joululomalta" (kiitos vain Järvä ja Mylläri palveluksesta, vastapalvelustilaisuutta odotellessa). Ottelusta selvittiin "hengissä", mutta mikään huippusuoritus se ei missään nimessä ollut. Selityksiä on turha hakea flunssasta; kun boksiin hyppäät, selitykset on jätettävä koppiin.


Kuva: Ottelupäivä Oslossa. Näyttääkö tämä erotuomari olevan fyysisesti valmiina otteluun?

Erotuomaripiireissä on jonkin verran vallalla sellaista "miehistä" meininkiä, että mennään kentälle vaikka pää kainalossa. Olen itsekin syyllistynyt tähän. Sitä kokee olevansa jotenkin sankari, kun puhaltaa pilliin kieli vyön alla. Itsekin meinasin eilen tukehtua erään kahnauksen yhteydessä soitetun pillisinfonian seurauksena.

Rupesin kuitenkin tässä miettimään, onko kipeänä kentällä kipittelyssä mitään järkeä. Kun asiaa pohtii, mieleeni tulevat äkkiseltään seuraavat huonot puolet, mitkä flunssaisena peliin menemisessä on:

- Heikompi fyysinen ja henkinen suorituskyky
- Vakavan jälkitaudin, kuten sydänlihastulehduksen vaara
- Riski tartuttaa kollega ja pelaajia samaan tautiin
- Toipumisen piteneminen

Kovin paljoa hyviä puolia ei tule mieleen:

- Lisätyö erotuomarisektorin toimijoille sijaisten etsimisessä ja siihen liittyvässä puhelinrumbassa säästyy, jos erotuomari menee sairaana kentälle.
- Lisäkustannukset, jos erotuomareita joudutaan tuomaan ulkopaikkakunnilta (ensisijaisesti pyritään aina käyttämään sijaistapauksissa sen ottelupaikkakunnan erotuomareita).

Kun edellä mainittuja seikkoja punnitsee vastakkain, ei pitäisi olla epäselvää kummalle puolelle vaakakuppi kallistuu. Pelkästään pelillinen argumentti on vahva: kun kaukaloon hyppää, on vastuussa siitä, että pystyy täyteen suoritukseen. Selitykset esimerkiksi liikkumisen puutteesta eivät auta, olitpa kuinka sairas hyvänsä. Erotuomarit ovat vastuussa siitä, että ottelutapahtuma täyttää mahdollisimman hyvin sille yleisesti asetetut tavoitteet, eli urheilullisen lopputuloksen saavuttamisen viihdyttävällä, mutta samalla pelaajille turvallisella tavalla. Sairaana otteluun osallistuva erotuomari on jo lähtökohtaisesti takamatkalla tuon tavoitteen toteuttamisessa. Pahimmillaan tämä johtaa epäoikeudenmukaisiin lopputuloksiin.

Korostan, että mainitsemani sankarimentaliteetti ei tule organisaatiosta päin. Asia on ennenkin päinvastoin. IFF ja kansallinen sarjajärjestäjä eivät tietääkseni ole koskaan "painostaneet" erotuomaria sairaana kentälle.

Erotuomarit luovatkin tällaisen asenteen omassa päässään. Epäterveestä asenteesta (sanan varsinaisessa merkityksessä) tulee kuitenkin päästä eroon.

tiistai 14. joulukuuta 2010

Henri Heinola - erotuomaritoiminnan futuuri

Kesset ry:n viestintäpataljoona on jälleen onnistunut esittelemään uuden liigaerotuomarin. Tällä kertaa vastausvuorossa on ollut Henri "maajohtaja" Heinola. Se, mistä maajohtajan titteli on ansaittu, on Julian Assagnen olinpaikkaakin tarkemmin varjeltu salaisuus.


Kuva: Henri treenaa EFCQ-turnauksen yhteydessä Oslon patsaspuistossa

Henkka ja Maukka ovat kovia jätkiä viheltämään ja rentoa seuraa siviilissä. Kun haluat tietää erotuomaritoiminnan fuutuurin etkä juuttua preesensiin tai ajatella imperfektissä, tarkkaile H&M -tuotemerkkiä!

Lue juttu Kessetin sivuilta tästä.


ps. Henkassa on sekin vinha puoli, että hän on kotoisin Porista, jossa on syntynyt muitakin huippuerotuomareita kuten Jari Levonen ja myös yksi bloginpitäjä. Patasydän siis!

maanantai 13. joulukuuta 2010

Herlin kommentoi salibandya

KONEmies ja Uuden Suomen brändin ostanut ja sen luvattomasta käytöstä suuttunut Niklas Herlin kirjoittaa salibandysta uusisuomi.fi -palvelussa.

Viestiltään hieman ristiriitaisessa kirjoituksessa on pointti, joka kannattaa pitää mielessä:
 
- Eli aina pitäisi muistaa, että kun maa on pieni, lajit ovat pieniä, paikkakunnat ovat pieniä ja kaikki muukin on pientä, myös urheilua ja kulttuuria pitää kasvattaa tosiasia, pienuus, mielessä pitäen.

lauantai 11. joulukuuta 2010

Suomi on maailman paras salibandymaa

Suomi voitti 6-2. Suomi on siten maailman paras salibandymaa. Mistä tämä johtui?

1. Taitotaso / lyhytsyöttöpeli

Ruotsalaiset yrittivät pitkillä kukkupalloilla puhkoa Suomen puolustusta. Tästä ei tullut mitään. Suomi karvasi monipuolisesti, asettaen Ruotsin puolustuksen ahtaalle. Suomi oli sekä pallollisena että pallottomana selvästi parempi niin puolustus- kuin hyökkäyspäässäkin.

2. Johtajuus

Suomi: Mika Kohonen, Mikael Järvi, Rickie Hyvärinen, Tero Tiitu, Henri Toivoniemi.

Ruotsi: Svensson.

3. Matto

Suomen liigassa pelataan 100 % peleistä mattoalustalla. Ruotsissa ehkä 20 %. KV-kentillä 100 % peleistä pelataan matolla. You do the math!

4. Henkinen kantti/valmentaja

Suomi ei enää pelkää olla johdossa. Suomi pelaa mentaliteetilla: "tartu hetkeen". Nykyllä lienee näppinsä pelissä.

5. Erotuomarilinja

Suomessa saa pelata kovaa. Kovempaa kuin mm-finaalissa. 


perjantai 10. joulukuuta 2010

Kohti finaalia!

Johan Råsbrink ja Håkan Grahn-Gustavsson olivat keskeisessä osassa, kun Suomi hoiti itsensä finaaliin selvin numeroin 6-1.

Keskeisessä osassa tuomarit olivat siinä mielessä, että valittu linja piti, ja pelata sai riittävän fyysisesti. Toivottavasti toisessa välierässä nähdään myös suomalaisonnistumisia, ja että ottelu ratkeaa samalla tavalla - urheilullisin perustein. 

Allekirjoittaneella ei ole tiedossa, ketkä huomisessa finaalissa viheltävät, mutta oli tuomaripari mikä hyvänsä, tapahtuma tulee fiilikseltään olemaan aivan yhtä suuri niille kahdelle herrasmiehelle, jotka askiin astuvat kuin 40 pelaajallekin unohtamatta toimihenkilöitä. 

Päivitän  illalla tänne tietoa siitä, ketkä huomisessa finaalissa viheltävät, kunhan saan ns. sisäpiirin tietoa :)

lauantai 4. joulukuuta 2010

Skoog & Petterson - Suomen kohtalosta päättämässä.

Allekirjoittanut ja Fordell jäivät tällä kertaa kisakoneesta. Länsinaapurista kuitenkin "kaksoisveljemme" Daniel Skoog ja Ola Petterson saivat ansaitusti kutsun arvostetuimpaan kansainväliseen salibandyturnaukseen. Koska kysymyksessä on erotuomaripari, joka mitä ilmeisimmin tulee tuomitsemaan ratkaisevia Suomen otteluita, on herrat syytä esitellä Suomen salibandyväelle.


Kuva: Göteborgin agentit meditoimassa Uumajassa ennen ottelua. Huomaa jo tässä vaiheessa, mihin Daniel (alhaalla) on keskittynyt.

Olemme Teron kanssa tunteneet herrat keväästä 2009, jolloin pelattiin WFC (U 19) -turnaus Turussa. Sen jälkeen olemme hääränneet yhdessä muun ohella Uumajassa opiskelijoiden mm-kilpailuissa.

Herrat ovat kentällä omaa luokkaansa. Positiivinen, mutta tarvittaessa jämäkkä ote tarjoaa pelaajille reiluja vääntöjä, joissa ottelut ratkeavat urheilullisilla perusteilla.

Kentän ulkopuolella länsinaapurin pojat ovat varsin hauskaa seuraa, joskin jäävät tietysti jälkeen eräästä nuoresta suomalaisparista. Danielin riippuvuussuhdeongelma iPhone 3g -puhelimeen rajoittaa ajoittain sosiaalista kanssakäymistä. Danielin suosikkisovelluksiin muuten kuuluu käännösohjelma, jonka avulla mies luulee oppineensa suomen kielen täydellisesti. Tosiasiassa kukaan ei ymmärrä hänen "soomestaan" yhtään mitään. Olan erityispiirre löytyy myöskin hänen puhelimestaan. Kyseiseen mobiililaitteeseen on tallentunut erittäin mielenkiitoisia kuva- ja videotiedostoja, joista ei kuitenkaan ole syytä mainita sen enempää...

Päivitän tänne mahdollisesti vielä tämän päivän kuluessa haastattelun S&P -parista, jonka veikkaan viheltävän välierissä Suomen ottelun. Parin otteita voi seurata jo tänään Yleltä Suomen ja Tanskan kohtaamisen yhteydessä.






 Kuva: riippuvuusongelma pahimmillaan

tiistai 30. marraskuuta 2010

Lentolakko nostaa uusia tuomareita MM-kisoihin?

IFF on aloittanut varotoimet tänään alkaneen lentolakon johdosta. Osa kansainvälisistä MM-kilpailuihin tulevista erotuomareista saapuu Helsinkiin Finnairin operoimilla vuoroilla eri puolilta Eurooppaa. Tästä syystä IFF on tänään tiedustellut mm. suomalaisten kansainvälisten erotuomareiden (sellaisten, jotka eivät ole nimetty kisoihin) mahdollisuutta/halukkuutta osallistua turnaukseen, mikäli pahin toteutuu. Myös allekirjoittanutta ja Tero Fordellia on pyydetty olemaan "lähtökuopissa"

Henkilökohtaisesti kuitenkin toivoisin, että lakko peruuntuu, ja sinne nimetyt erotuomarit pääsevät kisoihin. On varsin suuri pettymys "pienempien" salibandymaiden erotuomareille, mikäli he joutuvat jäämään lakkoilun vuoksi rannalle.  Ei ole kenenkään intressissä, että lentolakon seurauksena kisoissa viheltää lähinnä suomalaisia ja ruotsalaisia erotuomareita.

ps. Allekirjoittanutkin on jumissa Rovaniemellä lentolakon vuoksi...

perjantai 26. marraskuuta 2010

Lasse v. Lasse -lopputulokset

Video kilpailusta nähtävissä tässä:

Niinhän siinä kävi, että salibandyliigan huippupelaaja laukoo jostain syystä huomattavasti kovempaa kuin erotuomari! Tästä huolimatta erotuomari voitti, koska oli saanut sanella säännöt kilpailuun, ja siihen olennaisena osana kuuluvan + 15 tasoituksen. Kumpikin poistui salista voittajana!

Allekirjoittaneen kovin laukaus oli 148,6 ja Riitesuon 162,5. Marginaalia tuli siten 1,1, kun tasoitus otetaan huomioon. Viiden vedon keskiarvo oli Riitesuolla 142 ja Vuolalla 135.

Lähimmäksi arvasi Liimis 152 km/h. Blogikilpailun ylituomaristo kokoontuu vielä illan aikana päättämään, onko Liimiksellä hallussaan ns. sisäpiirin tietoa, joka estäisi palkinnon jakamisen. :)

Kilpailun jälkeen, kun jännitys oli jo lauennut, sain vielä tavoitteeksi asetetun 150 km/h täyteen ja tulos taisi olla 154.

Kiitoksia Riitesuolle haasteeseen vastaamisesta! Speedhero on oikeasti aika koukuttava sovellus, ja olkapäässä tuntuu yhä. Ks. lisätietoa www.speedhero.com.

Lasse v. Lasse -teaser

Kohta on aika julkaista tulokset - sitä ennen kuitenkin pieni lämppäri!

http://www.youtube.com/watch?v=8JjD1_PJ0lA&feature=player_embedded

maanantai 22. marraskuuta 2010

Speedhero megachallenge: VUOLA v. RIITESUO

On aika laittaa Lasset vastakkain. Pelaajalasseja edustaa legendaarinen Hirvi, yhdeksän tehopistettä yhdessä ottelussa latonut Riitesuo.



Erotuomarilasset ovat valinneet rangaistuksia tasaisen tappavaan tahtia jakavan ja ottavan Vuolan, jonka salibandyopit juontuvat Kannuksen Uran pyhättöön Kitinkankaalle, kun mailat olivat vielä rautaa ja miehet terästä. Vuola on laukaissut viimeksi tutkaan lukeman 101 km/h nopeusrajoituksen ollessa 80. Tästä on kuitenkin jo kaksi vuotta aikaa, joten tulos on saattanut kohentua mittavan massakauden aikana.




Kysymyksessä on keskiraskaansarjan titteliottelu, jossa voittajan ratkaisee raaka voima yhdistettynä timanttiseen tekniikkaan. Selityksiä ei kaivata - vain tekoja!

Kuva punnitustilaisuudesta löytyy tästä.

Säännöt:


* Kilpailu Killerin liikuntakeskuksessa Jyväskylässä 26.11.2010 kello 11.00
* Viisi kilpailulaukausta
* Lyöntilaukaus pienestä liikkeestä sallittu
* Paras tulos ratkaisee
* Erotuomarilasse saa etua 15 km/h (esimerkiksi: Lasse R laukoo 180 ja Lasse V 167, voittaja on Lasse V 2 km/h).

Lukijakilpailu:

* Lähimmäksi Vuolan laukauisunopeuden veikkaaja voittaa 50,00 euron lahjakortin Intersportiin ja mainetta ja kunniaa.
* Voittajan ja voittomarginaalin oikein veikannut henkilö voittaa 50,00 euron lahjakortin Intersportiin ja mainetta ja kunniaa. (esim. Riitesuo voittaa 50 km/h).
* Kilpailuaikaa perjantaihin 26.11.2010 kello 11:00 saakka.
* Jos osallistut kilpailuun anonyymina, lähetä veikkauksesi jälkeen sähköpostia osoitteeseen lasse.vuola(at)puranen-kiviluoto.fi, jotta veikkaus voidaan yhdistää henkilöön.
* Tulos pyritään julkistamaan perjantaina 26.11.2010 kello 18.00 mennessä.


Palkinnot tarjoaa Asianajotoimisto Puranen & Kiviluoto Oy (ilman valitusoikeutta hovioikeuteen).

torstai 18. marraskuuta 2010

Erotuomarilajeja Darwinin tapaan


Evoluutioteoriasta tunnetun Charles Darwinin kuolemasta on tullut kuluneeksi kohta 130 vuotta, mutta lajien kehitys  ei vain ota loppuakseen. Luonnonvalinnan kautta osa lajeista kuolee ja osa kehittyy edelleen.



Olen listannut joitain erotuomarilajeja, joita ei vielä Darwinin aikoina löytynyt Tasmanian tasangoilta tai Madagaskarin viidakoista. Nämä lajit löytyvät urheiluareenoilta erivärisissä kuoseissa.

Erotuomarix kaikkitietävix

Kentän ylivertainen ja suvereeni johtaja, joka tietää kaiken ja on aina oikeassa. Kerran tämän rodun erotuomari luuli olevansa väärässä, mutta erehtyi pahemman kerran. Kapteenin on turha lähestyä erotuomaria kenttäpelaajasta tai toimihenkilöistä puhumattakaan. Jopa katseesta voi saada 2+10 minuutin rangaistuksen (toim.huom: näin on käynyt tosielämässä). Tarkkailupalautteessa kaikkitietävix ampuu alas valvojan kommentit ennen kuin niitä on ehditty esittää, tai poistuu ovet paukkuen tilanteesta (toim.huom: näin on käynyt tosielämässä). Ottelupalautteen jälkeen haukkuu valvojan kollegalle kymmenillä eri haukkumanimillä. Yleensä tämän rodun erotuomari on ns. pitkäikäinen erotuomari, eikä tunnu poistuvan pelikentiltä kulumallakaan, vaikka lajisukulaisten ja pelaajien mielestä syytä olisi.


Erotuomari liberalis

Kaikkien kaveri. Tälle erotuomarille ei kukaan voi olla vihainen. Halailee pelaajia kaukalossa ja koskettelee näitä muutenkin epäilyttävän ystävällisesti. Tiukan paikan tullen liberalis voi joutua ongelmiin, kun fyysinen ystävällismielinen lähentely ei ehkä ole oikea keino rauhoittaa tappelevia taistelukukkoja.
Esimerkki: Anders Frisk, (myös Tero Fordellilla on havaittu koskettelutaipumuksia, muun ohella saksalainen jäähynottaja sai tuttavallisen halauksen palkinnoksi vääryydestä, jonka hän koki)

Erouomari passivis maximus

Ulkopuoliselle tulee vaikutelma, että erotuomari on katatonisessa tilassa,  ja aivosähkökäyrä näyttää tasaista viivaa, mutta välillä kuuluu silti jostain vaimea pillin vihellys. Ei puhu, ei pukahda ja kehonkieli on äärimmäisen hillittyä. Vaikka maailma sortuisi ympäriltä, erotuomari jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Vaarana jäätyminen, kun vaadittaisiin sähäkkiä otteita. Passivis maximus pääsee otteluissa suhteellisen helpolla, jos kentällä on jonkun toisen lajin edustaja, koska pelaajat kohdistavat keskustelunsa mieluummin siihen, joka näyttää olevan tällä planeetalla.

Esimerkki: kunnianloukkaustunnusmerkistö estää julkaisemisen.

Erotuomari aggressiivix

Erotuomari kaikkitietävixin rinnakkaislaji, ja lajit voivat myös tuottaa keskenään lisääntymiskelvottomia jälkeläisiä (vrt. korpimetso). Adrenaliinitasot ovat tapissa, joka johtuu lapsuuden kehitysvaiheiden häiriöistä ja heikosta itsetunnosta. Ajaa tarvittaessa vaikka katsojia ulos hallista (toim.huom: näin on käynyt tosielämässä). Rauhoittaa tappelupukarit tekemällä "ninjaiskun" molempiin kainaloihin (toim.huom: näin on käynyt tosielämässä).



Kuvateksti: Aggressiivix osallistuu mielellään itsekin kahakoihin!


Erotuomari selittävix argumentaarix

Tämä alalaji on läheistä sukua liberalikselle. Erona on se, että fyysisen kontaktin asemesta tai ohella erotuomari käyttää mielestään ylivertaista verbaalista lahjakkuuttaan. Ottelutapahtumassa on enemmän torikokouksia ja selittely- ja selvittelytilaisuuksia kuin varsinaista peliä. Taitavat pelaajat käyttävät tilannetta hyväkseen ostamalla lisäaikaa väsyneille tähdille keskustelemalla jokaisen sisäänlyönninkin jälkeen erotuomarin kanssa kymmeniä sekunteja. Tarkkailupalautteessa otteluvalvojat eivät voi antaa kritiikkiä selittävixille, koska muutoin seuraa kymmenien minuuttien monologia aiheesta: "mutta minä näin sen näin, koska olin siinä, ja tarkastelin tuosta kulmasta, ja kuulostelin tuolta".


Kuvateksti: Suu käy kuin myllynkivet, mutta mitään järkevää ei tule ulos. Tommi Kumlander vain kuuntelee ihmeissään, että mitä nuo nyt taas kerran selittää.

Erotuomari supernaturalis

Uhanalainen, jopa sukupuuttoon kuollut laji, tai mahdollisesti jopa syntymätön laji. Ensimmäinen kirjallinen dokumentti lajin olemassaolosta löytyy kreikkalaisesta mytologiasta, jossa laji on kuvattu ”jumalista seuraavaksi (divina)”. Täydellinen erotuomari, joka ei tee virheitä, ja jonka ratkaisut saavuttavat täyden legitimiteetin hävinneenkin joukkueen pelaajistossa. Erotuomari kaikkitietävix luulee usein virheellisesti olevansa tämän lajin edustaja.

Lähin esimerkki

Monesti puhutaan, että tuomarin pitäisi myös näyttää hyvältä. Valitettavasti tämäntyyppisiin tuomareihin on vielä monta evoluution kehitysaskelta käymättä.

Mitä lajia edustaa L. Vuola?
Allekirjoittanut tunnistaa itsessään kaikkia lajeja, mutta supernaturalikseen on saavuttamattoman pitkä matka. Tunnustan myös antaneeni nuorempana jäähyn pelkästä katseesta vuonna 2003 (sori Ikkis). Ikäläinen kuitenkin ansaitsi jäähyn, koska ajatteli minusta pahoja ajatuksia, mutta enää ei käsi nousisi pirullisesta katseesta! Olen myös kerran vuosia sitten nuorempana ja särmikkäämpänä persoonana poistunut ovet paukkuen tarkkailupalautteesta (sori Vellu). Tiedän myös tapauksen, jossa erotuomari on poistanut liikaa huutaneen katsojan katsomosta ja todistanut tapausta, jossa erotuomari on rauhoittanut pelaajan lyömällä tätä "ninjaiskulla" kainaloihin. Nykyisin kyseinen ex-erotuomari käyttää pippurisumutetta työssään riitapukareiden rauhoittelemiseen.

Lukijoilla on varmaan tietoa myös muista havaituista erotuomarilajeista ja esimerkkejä lajikohtaisesta käyttäytymisestä, joten niitä tänne vain lisäämään, jos mieleen tulee!

tiistai 16. marraskuuta 2010

Koijareita kentällä

Olen tänäkin vuonna kokenut joitain hauskoja "koijausyrityksiä" pelaajilta. Tämän videopätkän erotuomarilta meni yksi yritys läpi. :)

http://www.youtube.com/watch?v=h_SCQbpoo4A&feature=player_embedded

lauantai 13. marraskuuta 2010

Epäurheilijamainen käytös?




Ferdinandin ja Tevezin peliasento tuo mieleen ajankohtaisen keskusteluteeman politiikassa ja uskonnollisissa yhdyskunnissa. Salibandyn säännöt eivät suoraan käsittele tällaista tilannetta, mutta mieleen tulee ainakin vaihtoehtoina työntäminen, peruuttaminen päin vastustajaa, vaarallinen peli,  epäurheilijamainen käytös, pelin sabotointi ja raaka rikkomus.

torstai 11. marraskuuta 2010

Kapteenisto kävi kylässä



Keskisuomalaiset salibandyerotuomarit saivat toivottua koulutusta, kun kokenut Mikko Lehto (Happee) ja Ismo Nybacka (FCV) kävivät puhumassa pelaajien ja erotuomareiden välisestä vuorovaikutuksesta. Linkki juttuun löytyy tästä.

Nybacka kuuluu muuten siihen harvinaiseen pelaajaryhmään, jolle pääsen kerran vuodessa Kannuksen Uran ex-junioreiden legendaarisissa "joulupeleissä" antamaan sopivasti takaisin - kenttäpelaajana.

Seuraava kirjoitus menee sitten ns. fiktion puolelle. Teaseriksi siihen sopii tähän vuorovaikutusteemaankin hyvin sopiva kuva siitä, miten läheiset välit pelaajalla ja tuomarilla voi parhaimmillaan olla.


perjantai 5. marraskuuta 2010

Salibandyn MM on käsinkosketeltavan lähellä



Jos menet katsomaan kisoja, voit nähdä näitä palloja tai huonolla tuurilla saada osuman tällaisesta pallosta. Allekirjoittanut ei päässyt erotuomareiden kisakoneeseen, mutta minkä ihmeen takia sohvallani on sata kisoihin päätyvää palloa?

Ensimmäisen oikean vastauksen esittänyt (ei lähipiiriin kuuluva) henkilö saa halutessaan omakseen kuvassa olevan uuden kansainvälisen erotuomarin Puma -kassin, johon voit tarvittaessa säilöä vaikkapa kisajuomia. Arvausaikaa on sunnuntaihin, joka toimii samalla vihjeenä.

torstai 4. marraskuuta 2010

Mr. Myllykangas

Ohessa linkki tuoreeseen juttuun, jossa ansiokkaasti esitellään eräs "elävä legenda" erotuomaririntamalla nimittäin Miikka Myllykangas. Muistan kerran seuratessani SSV:n ja Classicin välistä ottelua, kun Pasi ("Passo") Peltola esitti omalla tyylillään näkemyksiään Miikalle, joka vain tuijotti "tapiirin katseella" takaisin, ja palaute loppui. Kova suoritus ja  peli jatkui katkeamatta ja sanaakaan takaisin sanomatta! Tämä anekdootti kuvastaa hyvin Mylläriä.

Kuva: Topi Naskali

tiistai 2. marraskuuta 2010

Liigaerotuomarin etuja heikennetään ensi kaudella?

Nimettömästä lähteestä saamani tiedon mukaan miesten liigaan olisi mahdollisesti ensi kaudeksi tulossa ykkösdivisioonassa käytössä oleva matkustussääntö, jonka mukaan erotuomari ei enää voisi matkustaa omalla autollaan peliin ainakaan siten, että matkasta voisi laskuttaa normaalisti. Tarkoituksena on ilmeisesti pakottaa erotuomarit joko vuokraamaan auton yhteistyökumppanilta X tai ottamaan takkiinsa kuluissa.

Erotuomarointi ei ole pelkkä harrastus, mutta ei myöskään pelkkä tulonlähde. Se on jotain siltä väliltä: mukava laji, josta myös vähän maksetaan kipurahoja. Väitän, että kovin moni ei tekisi tätä ilman mitään korvausta, mutta tuskin kukaan tätä rahasta tekee. Väitän myöskin, että nykyinen korvaustaso ja matkustuskäytäntö miesten salibandyliigassa on varsin kohtuullinen. Mikäli säästöleikkuri iskee matkustuskorvauksiin siten, etteivät erotuomarit enää edes saa päättää, ajavatko he otteluun omalla turvallisella henkilöautollaan vai jollain pienellä koslalla marraskuun pimeydessä, alkaa lajin houkuttelevuus olla vähän niin ja näin.

Ykkösdivisioonassa matkustussäännön taustalla oli mahdollistaa erotuomareiden liikkuvuus alueellisten rajojen ulkopuolelle kohtuullisin kustannuksin tilanteessa, joissa otteluissa käy vain kourallinen katsojia. Perustelu on pätevä divarissa, mutta kestämätön liigassa. Salibandyliigan erotuomarit ovat iät ja ajat ajaneet omalla autolla ja peleissäkin käy kuitenkin joitain satoja ihmisiä, eikä liigaa ja divaria voi verrata tässä asiassa keskenään. Toivon, että uusia säästöjä pohtivat henkilöt tulevat ottaneeksi huomioon, että erotuomaritoiminnan on oltava houkuttelevaa. Jos houkuttelevuus kärsii, taso laskee. Se on niin yksinkertaista.

post scriptum: liigan erotuomarit ovat työsopimussuhteessa liigaan nähden (Tjurin 2001 ss.). Sopijakumppani ei voi yksipuolisesti heikentää työsuhteen ehtoja. Tähänkin voi joku oikeuttansa peräänkuuluttava erotuomari tarttua, jos etuja aletaan karsia.

lauantai 30. lokakuuta 2010

Erotuomarin ääni

Salibandykaukaloista ei ole puuttunut erotuomarin ääntä, mutta salibandyforum on ollut melko vaiti erotuomareista. Blogeja ei ole paljoa nähty sitten "Sipan" 2+10 -kirjoituksia. Salibandyliiga.fi lähestulkoon vaikenee erotuomaritoiminnasta ja häviää 100 - 0 sm-liigalle, veikkausliigalle ja allsvenskanille. Miksi?

Erotuomarit ovat välttämätön osa peliä. Sveitsissä vierailulla olleet suomalaiset kollegani olivat saaneet pelaajilta palautetta, että he saivat pelata yhtä kovaa vain joka toinen vuosi isoissa kisoissa. Erotuomareilla on osavastuu menestyksestä huipputasolla: peli kotimaisessa liigassa on linjaukseltaan oltava mahdollisimman lähellä arvokilpailujen fyysistä, teknistä ja taktista tasoa.

Erotuomarit vaikuttavat peliin myös negatiivisesti, ja kolikolla on kääntöpuoli. Jos minulta kysyttäisiin, olemme erotuomariparini kanssa saamamme palautteen perusteella ratkaisseet enemmän pelejä kuin moni pelaaja. Jostain syystä meitä ei kuitenkaan ole valittu maajoukkueeseen, vaikka pystymme ratkaisemaan pelin kuin pelin, jos niin tahdomme ja mikä parasta - myös tahtomattamme. Usein tällainen ratkaisijan viitta levitetään ottelun jälkeen hävinneen joukkueen pelaajan tai toimihenkilön toimesta erotuomareiden harteille viimeistään palkintojenjakoa seuraavassa kättelyssä. Tästä keskeisestä roolista huolimatta erotuomarin perspektiivi tähän lajiin on jäänyt vähemmälle tarkastelulle. Ainakaan viestintä ei ole ollut positiivista, kuten edellä viljellystä kehnosta sarkasmista on pääteltävissä.

Aion omalta osaltani korjata tilannetta kirjoittamalla mieluisista ja vähemmän mieluisista asioista ja tapahtumista, jotka tähän välillä mielipuoliselta tuntuvaan lajiin liittyvät. Aiheita voi ehdottaa vapaasti, mutta 13-vuoden kokemuksella mieleeni on tullut jotain aihioita, joista voi ponnistaa liikkeelle.