1. Taitotaso / lyhytsyöttöpeli
Ruotsalaiset yrittivät pitkillä kukkupalloilla puhkoa Suomen puolustusta. Tästä ei tullut mitään. Suomi karvasi monipuolisesti, asettaen Ruotsin puolustuksen ahtaalle. Suomi oli sekä pallollisena että pallottomana selvästi parempi niin puolustus- kuin hyökkäyspäässäkin.
2. Johtajuus
Suomi: Mika Kohonen, Mikael Järvi, Rickie Hyvärinen, Tero Tiitu, Henri Toivoniemi.
Ruotsi: Svensson.
3. Matto
Suomen liigassa pelataan 100 % peleistä mattoalustalla. Ruotsissa ehkä 20 %. KV-kentillä 100 % peleistä pelataan matolla. You do the math!
4. Henkinen kantti/valmentaja
Suomi ei enää pelkää olla johdossa. Suomi pelaa mentaliteetilla: "tartu hetkeen". Nykyllä lienee näppinsä pelissä.
5. Erotuomarilinja
Suomessa saa pelata kovaa. Kovempaa kuin mm-finaalissa.
Ja tässä ikään kuin blogin teemaan sopien ja kohtaa 5. todistaen:
VastaaPoista"- Vihellyksiä jäi puuttumaan. Jäähyjä olisi pitänyt tulla lisää. Suomen sallittiin pelata fyysistä peliä. Emme ole tottuneita siihen, Fischerström jatkoi."
ks. koko juttu: http://www.iltalehti.fi/urheilu/2010121112851502_ur.shtml
Fischerstörmin vuodatus löytyy täältä på svenska http://www.aftonbladet.se/sportbladet/innebandy/article8265181.ab
VastaaPoistaMielenkiintoisia väitteitä, esim ruotsalaisten tuomareiden ylivertaisuuten muihin verrattuna. Henkilökohtasesti olen sitä mieltä, että finaaliin valittu linja ei ollut salibandyä. Pitkät upeat hyökkäykset ja sommitelmat jäivät uupumaan ja vastapainoksi saimme niittejä, mailaan lyöntejä ja kulmissa painimista.
Parempi voitti ja olisi varmasti voittanut myös toisellaisella linjalla.
Mielestäni fyysisissä tilanteissa olisi saanut mennä kovempaakin, ilman että pilli soi. Onko Lassella kommenttia?
VastaaPoista2. Johtajuus
VastaaPoistaRuotsi: Svensson, joka keskittyi enemmän tuomareille jurputtamiseen kuin maalintekoon.
Anonyymi; mä oon täysin samaa mieltä. Makuasioita nämä toki ovat!
VastaaPoista