Pallo silmässä ja kamera maalissa - pari sanaa vastuusta ja turvallisuudesta

Eilen (28.1.) pelatussa ottelussa Classic - SPV tapahtui kaksi asiaa, mitkä saivat pohtimaan turvallisuutta ja vastuuta.

Asia 1: Kamera maalin sisällä

Ennen ottelua havaitsimme, että toisen maalin sisälle, lattianvarassa olevaan "takarautaan", oli kiinnitetty nippusiteillä pienehkö kamera. Erotuomareita ei oltu informoitu asiasta mitenkään, eikä kameraa ollut suojattu lainkaan.

Pelisäännön 106/1 mukaan kaikki vaaralliset esineet on poistettava tai pehmustettava ennen ottelun alkua.

Määräsimme kameran poistettavaksi 10 minuuttia ennen ottelun alkua, mutta siellä se viheliäinen vehje välkkyi kun tulimme pukukopeista kentälle. Televisio-ottelu meinasi viivästyä siitä syystä, että sarjajärjestäjän oma kamera vilkkui edelleenkin maalin takana.

Jos tuollainen esine aiheuttaisi loukkaantumisen, saattaisi osavastuu vahingonkorvauksen muodossa langeta erotuomarille henkilökohtaisesti. Jos kameroita halutaan maaliin sijoittaa, ne tulee pehmustaa tai sijoittaa siten, että ne eivät voi aiheuttaa loukkaantumista. Vähintä mitä voisi toivoa on se, että tällaisista ideoista informoitaisiin erotuomareita ennen otteluita, jotta tällaisilta episodeilta vältyttäisiin.

Asia 2: Pallo lapsen silmään

Suhteellisen kova lämäri osui maalin takana olleessa katsomonosassa istunutta pientä tyttöä päähän/silmään. Tiedossa ei ole, vammautuiko tyttö, mutta ainakin hän seurasi pelin loppuun asti. Kiviranta teki hienon eleen viemällä heti ottelun jälkeen mailan laukauksen "uhrille".

Mikähän olisi toimiva ratkaisu siihen, että maalin takana voisi katsoa pelejä turvallisesti? Jonkinlainen verkko saattaisi toimia, mutta häiritseekö se liikaa katsojakokemusta? Useissa halleissa on vastaava tilanne, ja on valitettavasti vain ajan kysymys, milloin tällin ja nirhauman lisäksi tulee silmävamma.

Toivottavasti ei kuitenkaan tarvita ensimmäistä vakavaa silmävammaa, että asiaan aletaan reagoida ja sopivaa turvallisuusmenetelmää kehittää. Laji ei kaipaa vahingonkorvausoikeudenkäyntiä tai muuta vastuuprosessia siitä, että joku katsomossa ollut pieni lapsi (tai aikuinen) sokeutuu.

Vastuukysymys asiassa olisi täysin selvä: ottelutapahtuman järjestäjä on varsin ankarassa vastuussa tämäntyyppisisten vahinkojen korvaamisesta. Oikeusohje löytyy esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO:1975-II-64. Tapauksen ratkaisuseloste kuuluu näin: "Yhdistyksen järjestämän jääkiekko-ottelun aikana oli kentältä ns. pitkänsivun katsomoon lentänyt jääkiekko osunut yleisöön kuuluneen henkilön suulle aiheuttaen tälle vammoja. Koska vahinko oli syntynyt jääkiekko-ottelulle tyypillisellä tavalla ja sitä voitiin pitää myös ennalta arvattavissa olevana eikä ottelun järjestäjä ollut näyttänyt täyttäneensä velvollisuuttaan huolehtia siitä, että katsojat olisivat olleet turvatut tällaiselta vahingolta, yhdistys oli vastuussa syntyneestä vahingosta. "